17. elokuuta 2012

Vihanneksia jalostetaan kestämään tauteja

Maaseudun Tulevaisuus uutisoi tuoreessa numerossaan vihannesten jalostuksesta seuraavasti:

Vihanneksia jalostetaan entistä taudinkestävimmiksi

 

Vihannesten jalostuksessa panostetaan nyt taudinkestävyyteen. ”Esimerkiksi kukkakaalilajikkeista uutuus Cleobis kestää möhöjuurta”, kertoo HL Vihannes Oy:n tuotepäällikkö Pasi Myllymäki Lepaa-näyttelyssä.

Möhöjuuri on kaaleja vaivaava tauti, joka voi pahimmassa tapauksessa tuhota koko sadon.

Luonto on julma paikka ja ruuaksi tuotettavia kasveja uhkaavat moninaiset vaarat.

Möhöjuuri

 

Tauti on hyvin vaikeasti torjuttava, sillä möhöjuuren muodostamat lepoitiöt voivat säilyä maassa jopa 10-20 vuotta, minkä vuoksi taudin torjuminen edellyttää sitä, että saastuneilla mailla ristikukkaisten viljelyä on vältettävä ainakin viisi vuotta.  Möhöjuuren torjumiseksi ei ole kemiallisia vaihtoehtoja, vaan viljelykierto on ainoa keino. Maan korkea pH (yli 7,2) auttaa myös.

Suomessa vihannesten viljelypinta-ala on pieni ja kasvuolot rajoittavat viljelyä.

Tämä korostuu erityisesti vihannesten luomuviljelyssä, josta olen kirjoittanut jo aiemmin. Luomuvihannesten viljely on Suomessa kuoleva ala ja lähes kaikkien luomuvihannesten viljelypinta-alat ovat voimakkaassa laskussa.

Asian olen huomannut konkreettisesti siitä, että blogiini on tultu jokin aika sitten paljon googlen hauilla: "koska luomuporkkanaa", "mistä saa luomuporkkanaa", "onko luomuporkkanaa" ja niin edelleen.

No nyt sitä on, mutta hyvin vähän. Paikallisen Prisman luomuosastolla uutta kotimaista luomuporkkanaa on ollut ehkä muutaman viikon, mutta hinta on hirmuinen. Kun tavanomaisen uuden sadon porkkanan hinta on ollut 1-1.5 euroa kilolta, on luomuporkkanasta pyydettu 3.97 euroa kilolta. Hinta on huomattavan korkea vaikkapa edelliseen kesään verrattuna, eli jotain on tämän kesän sadossa epäonnistunut, koska tavaraa tuli myöhään, vähän ja kovalla hinnalla.

”Koko ajan pyritään jalostamaan satoisia lajikkeita. Ihmisten määrä lisääntyy nopeasti. Ruokaa pitäisi tuottaa yhä enemmän, koska viljelypinta-alaa pystytään lisäämään vain rajoitetusti. Jalostuksella satopotentiaalia saadaan kasvatettua”, pohtii Myllymäki.

Tuossa se totuus on taas sanottu ja vaikka sitä päättäjille hokisi kuinka paljon tahansa, he ymmärtävät sen vasta siinä vaiheessa, kun asia on konkreettinen.

Luomun sadot on kompensoitava jollakin tavalla vastaamaan tavanomaisen viljelyn tuottamia satoja ja siihen on olemassa vain yksi ratkaisu. Jos luomutuotannon huonoa satoisuutta ei saada ratkaistua, ei keinoja ole käytössä kuin maatalousmaan pinta-alan huomattava lisääminen.

Ole ystävällinen ja katso asuntosi ikkunasta ulos, jos sieltä suomalaista luontoa näkyy. Pistä silmäsi kiinni ja kuvittele se sama maisema tasaiseksi maatalousmaaksi. Sitäkö sinä haluat?


 




Ei kommentteja: