Uusin Tiede-lehti 3/2013 kirjoitti tieteellisen näkemyksen maanviljelyksen käyttämistä torjunta-aineista aukeaman jutussa ja siinä olisi hyvää materiaalia monelle kohublogaajalle hieman korjata taikauskoon pohjautuvia näkemyksiään.
Alkuun oli mainita siitä, kuinka näitä taikauskoisia käsityksiä pistetään rahoiksi, eli mainittiin vaikkapa hedelmäshampoo, jolla voi pestä hedelmänsä torjunta-aineista puhtaiksi.
Kemikaaleista ja kaikesta mahdollisesta vouhkaavat kohuja rakastavat ihmiset aiheuttavatkin toiminnallaan lisää kemikaaleja markkinoille, kun pelottelevat ihmisiä omien katteettomien pelkojensa pohjalta ja kun teollisuus markkinaraon huomaa, tuote sille tuodaan välittömästi.
Jutun mukaan Efsa kyseli pari vuotta sitten kansalaisten tuntoja ruuasta ja eniten tavallista kansalaista pelottivat juuri torjunta-aineiden jäämät ja niiden aiheuttamat haitat. Ihmiset epäilevät maalaisjärjellään niiden aiheuttavan erityisesti syöpää ja allergioita.
Kuten THL:n emeritusprofessori Jouko Tuomisto jutussa kertoo, osa torjunta-aineista on jo luonteensa takia erittäin myrkyllisiä ja haitallisia, mutta sitä varten on luotu tiukka kontrolli ja tehokas valvonta,ja kuten Efsan tuore raportti kertoo, valvontakoneisto myös toimii.
Ylitarkastaja Tomi Kekki kertoo, että suomalaiset saavat jäämiä todella vähän, vain alle yhden prosentin verran hyväksytystä päiväannoksesta. Lisäksi hän kertoo, että vastoin yleistä käsitystä torjunta-aineiden jäämät ja tehoaineiden lukumäärä eivät ole lisääntyneet, vaan päin vastoin pienentyneet.
Hyväksyttävä päivittäinen annos (adi), joka tarkoittaa määrää milligrammoissa painokiloa kohden, lasketaan siten, että ensin määritetään annos, joka ei kokeissa aiheuta haittavaikutuksia ja sitten tämä arvo jaetaan sadalla.
Sitten mainittiin se tosiasia, että Suomessa levitetään torjunta-aineita noin puoli kiloa hehtaarille, kun taas etelän lämpimissä maissa, joissa talvi ei ratkaise tuholais- ja rikkaruoho-ongelmia, jopa 20-kertaisia määriä Suomeen verrattuna.
Yli 90 prosenttia jäämistä saadaan ulkomaisista hedelmistä sekä vihanneksista ja tätä kuormaa olisi mahdollista vähentää 30 % pelkästään sillä, että huuhtelee tuotteen (vedellä, ei hedelmäshampoolla) huolellisesti ennen nauttimista.
Kuoriminen vähentää kuormaa entisestään, mutta sitten menetetään suuri osa hyödyllisistä ainesosista, sillä ne sijaitsevat enimmäkseen kuoriosassa.
Luomu mainitaan ohimennen ja se, että luomu ei ole ratkaisu ongelmiin, vaan kerrotaan, että luomusta jäämiä löytyy vähemmän, mutta biologiset torjunta-aineet eivät ole sen turvallisempia kuin keinotekoisetkaan. Luonnollisuus ei ole turvallisuuden tae, Jouko Tuomisto muistuttaa jutussa.
Esimerkkinä turvallisuusharhasta hän mainitsee pyretriini-hyönteismyrkyn, jota itsekin olen blogissani käsitellyt. Luonnon pyretriini on hyvin herkistävä aine ja sen synteettiset versiot ovat paljon turvallisempia kuin luomuntuotannon sallima luonnollinen versio. Joten jos lapsesi alkaa saada allergioita ja näppylöitä luomuun siirryttäessä, on pyretriinialtistus erittäin hyvä ehdokas niiden aiheuttajaksi.
Huuhaapiireissä asia on muotoiltu hyvin epätieteellisesti niin, että luomun myötä syntyvät allergiat selittyvät siten, että lapsen elimistö alkaa puhdistua vanhoista myrkyistä ja tämä ilmenee uuden puhtaan ruuan hylkimisreaktiona, sekä entisten kuona-aineiden poistumisesta aiheutuvan elimistön puhdistautumisreaktion sivutuotteena. Tämä oli oma huomio seurattuani useiden "luomu-ihmisten" blogeja erinäisiä hymyn aikaansaavia hetkiä.
Seuraavaksi lainattiin biokemian ja molekyylibiologian professoria Bruce Amesia, joka on kehittänyt Amesin mutageenisyystestin, joka mittaa aineiden kykyä aiheuttaa dna-vaurioita.
-Kasvien omat torjunta-aineet ovat solu- ja eläinkokeissa osoittautuneet yhtä todennäköisesti syöpää aiheuttaviksi kuin synteettiset, Ames sanoo.
Amesin työryhmä laski, että perusamerikkalainen nauttii päivässä noin 1500 milligrammaa luonnon, luontoäidin luonnonmukaisia syöpävaarallisia torjunta-aineita kun keinotekoisista kertyvä jäämä on vain vaatimattomat 0.09 milligrammaa.
Vertailun vuoksi mainittiin, että yhden kahvikupin mukana saat luonnon omia syöpävaarallisia torjunta-aineita enemmän kuin vuodessa saat kaikista lähteistä yhteensä keinotekoisia torjunta-aineita.
Bruce Amesin mukaan torjunta-aineiden välttely vie ojasta allikkoon, sillä hedelmien ja vihannesten välttely nostaa syöpäriskiä moninkertaisesti.
Torjunta-aineiden asianmukaista käyttöä demonisoivien olisi syytä huomioida, että mikäli torjunta-aineet olisivat syöpien yms suuri lähde, tulisi paljon hedelmiä ja vihanneksia nauttivilla olla paljon enemmän syöpiä kuin niitä nauttimattomilla, sillä jopa 90 % jäämistä saadaan juurikin hedelmistä ja vihanneksista.
Tosin asia on taas päin vastoin eli jos vähennät tai suorastaan lopetat paljon jäämiä sisältävien hedelmien ja vihannesten syömisen, syöpä tuleekin paljon suuremmalla todennäköisyydellä kuin niiden kera. Vähän hedelmiä/vihanneksia nauttivien syöpäriski on moninkertainen muuhun väestöön nähden.
Tosin tässäkin asiassa on saatu ristiriitaisia tutkimustuloksia, eikä edes kaikki ne terveysmekanismit ole selvillä, joita hedelmien kemikaalit aiheuttavat.
Fruit and Vegetable Intake and Overall Cancer Risk in the European Prospective Investigation Into Cancer and Nutrition (EPIC)
Kasvisten ja marjojen merkitys syövän ehkäisyssä ja hoidossa
Tosin ilman torjunta-aineita meillä ei olisi hedelmiä ja vihanneksia juuri nimeksikään, kuten luomun satotilastot karusti osoittavat, joten sinä suhteessa torjunta-aineet ovat mahdollistaneet terveellisen ruokavalion osasia kaikille kansalaisille, kaikkialla Maapallolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti