25. marraskuuta 2013

Viineistä löytyi torjunta-aineita

Aamun Hesari uutisoi ruotsalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan osasta suosituista hanallisista laatikkoviineistä löytyi torjunta-aineiden jäämiä ja osasta ei löytynyt:

Suosituista hanaviineistä löytyi torjunta-aineita

 

Ruotsissa on löydetty suuria torjunta-ainejäämiä suosituista hanaviineistä.

Hyvin dramaattinen lause, joka voi aiheuttaa kuluttajissa ties mitä pelkoja ja siksipä tällaisia lauseita tulisi joko välttää tai sitten kertoa, että miten suurista määristä on kysymys ja mikä on vaihtoehto, josta lisää muutaman rivin päästä.

"Missään tapauksessa tästä ei tarvitse huolestua. Terveyden kannalta alkoholi on kaikkein pahin yhdiste", arvioi laadunvalvonnan päällikkö Risto Sairanen eilen sunnuntaina.

Tässä taisi tulla totuus näiden haitallisten yhdisteiden suhteesta, eli jos sitä viiniä ei kittaa ämpärikaupalla joka päivä, niin pitäisikö joistain jäämistä huolestua, ja jos kittaa ämpärikaupalla, niin luulenpa että alkoholi tekee nauttijasta lopun paljon ennen jäämien mahdollisia haittavaikuksia.

Tietenkään en ole sitä mieltä, että jäämistä ei kannattaisi olla huolissaan ja niistä on toki syytä olla huolissaan, mutta siihen huolestuneisuuteen pitäisi mennä hieman pintaa syvemmälle, josta koetan pari pientä pohdintaa tuoda esiin.

Tutkimuksesta olisi ollut hyvä käydä ilmi, että minkä satokauden rypäleiden viineistä on kysymys näissä viineissä, joista jäämiä löydettiin, sillä silloin me voimme pohtia sitä, onko kemikaaleja käytetty turhaan vaiko tarpeeseen ja mikä on käyttämättömyyden vaihtoehto.

Jos kemikaaleja on käytetty turhaan tai varuilta, ilman konkreettista tarvetta, niin silloin säädöksiä olisi syytä tarkentaa ja tuottajien koulutustasoa nostaa.

Lisäksi niiden tuottajien viineistä, joista oli löydetty korkeita pitoisuuksia, olisi ollut hyvä saada vertailuksi joku toinenkin vuosikerta, eli onko kemikaalien käyttäminen tapa, vai onko niille jokin syy. Vertailu saman tuottajan toiseen vuosikertaan olisi siksi ollut hyvin tärkeä kokonaiskuvassa.

Mikäli taas torjunta-aineita on käytetty tarpeeseen, niin sitten olisi ollut mielenkiinoista lukea käyttämättömyyden vaihtoehdosta, eli kyseiseltä alueelta olisi etsitty esim luomutila tai biodynaaminen tila ja saman satokauden rypäleistä tuotetuista viineistä olisi etsitty vaikkapa hometoksiineja ja niiden määriä.

Tai olisi verrattu sitä, että millainen työpanos on mennyt hukkaan, jos torjunta-aineiden käyttämättömyys on vienyt koko sadon pilalle, eli millainen ilmastovaikutus on ollut turhasta työstä, ilman saatua satoa.

Tämän jälkeen olisi ynnätty hyödyt ja haitat, sillä yleisesti hometoksiinit ovat huomattavasti vaarallisempia ihmisen terveydelle kuin niitä vastaan käytettävien kemikaalien jäämät.

Kuten ruotsalaisten tutkimus kertoo, kuusi viiniä ei sisältänyt mitään jäämiä, eli kyse taitaa olla siitä, että minkä satokauden rypäleistä tehtyjä viinejä on vertailtu ja millaiset tuotanto-olosuhteet ovat rypäleiden kasvukaudella vallinneet.

Tuottajan käyttämät kemikaalit, torjunta-aineet yms tuotteet ovat tuottajan tulosta pois, eli ne ovat tuotantopanoksia ja poissa tuottajan lompakosta, jos tuottaja ei saa niiden käyttämisestä sadollista hyötyä.

Joten ruotsalaistutkimus raapaisi pintaa, saaden toki mahdollista pientä hysteriaa lietsovan otsikon ja paljon lukijoita sekä kosolti tuotantoyhtiön kaipaamia facebook-tykkäyksiä, mutta itse tutkimus oli mielestäni turha.

Eli miksi viineissä oli jäämiä? Oliko syy kostean tuotantokauden, joka kosteus altisti rypäleet erilaisille hometoksiineille, joilta tuottaja koetti satonsa suojata?

Mikä olisi ollut vaihtoehdon vaikutus kuluttajan terveyteen, eli jäämiä sisältävien viinien rinnalle samalta alueelta ja samalta satokaudelta viinejä, joiden tuottajat eivät ole käyttäneet torjunta-aineita, niin mikä on niiden viinien erilaisten myrkyllisten yhdisteiden (hometoksiinit yms) määrä ja vaarallisuus verrattuna torjunta-aineiden jäämien vaarallisuuteen. 

Tiedämme eräästä toisesta tutkimuksesta, että kun torjunta-aineista tingitään, siirrymme hyvin nopeasti ojasta allikkoon, eli pienien torjunta-ainejäämien tilalle saamme suuria määriä hometoksiineita, kuten tutkimus luomuomenamehuista verrattuina tavallisiin omenamehuihin kertoo.

Ei kommentteja: