1. helmikuuta 2014

Luomu jäi pois ravitsemussuosituksista

Jälleen on luomuväki pahoittanut mielensä ja tällä kertaa siitä, kun tieteeseen perustuvat ravitsemussuositukset eivät kerro luomun eduista.

Luomun edut jäivät näkemättä ravitsemussuosituksissa

 



Alunperin oli pientä huhua ja toivonkipinää siitä, että luomu saisi osakseen ansiotonta mainosta ravitsemussuosituksissa, mutta tämä jäi näkemättä ja syy on tietenkin se, että mitään tieteeseen perustuvaa näyttöä asiasta ei ole, vaan luomun edut näkyvät lähinnä mainoksissa käytetyissä mielikuvafraaseissa, ei muualla.

Luomun osalta ravitsemussuositukset nostivat esille luomuruoan ravitsemushyötyjen vähäisen tutkimuksen sekä D-vitamiinin ja seleenin puutteen. 

Joten niitä luotettavia tutkimuksia odotellessa luomuväki voisi tietenkin panostaa tutkimukseen, eikä voivotella sitä, että luomua ei kehuta maasta taivaaseen tutkimatta.

Samoin on niin, että luomumaidosta puuttuvan D-vitamiinin voi korvata täydentämällä vitamiininsaantiaan purkista ja nauttimalla riittävän usein kalaruokaa.

Ensin ostaa tuplasti kalliimpaa luomumaitoa ja sen lisäksi pitää ostaa pitkälle prosessoituja pillereitä, että saa samat vitamiinit kuin ostamalla puolet halvempaa tavanomaista maitoa, josta saa vitamiinit huomattavasti huokeammalla. No tämä on sitä luomulogiikkaa.

Luomueläimien rehuihin lisätään seleeniä, joten seleeninpuute uhkaa oikeastaan vain niitä, jotka syövät pelkkää kotimaista luomukasvisruokaa. Heitä ei liene kovin monta.

No eipä totisesti liene, vaikka mainoksissa ja erilaisten galluppien perusteella koetetaan väittää jotain ihan muuta.

Uusissa ravitsemussuosituksissa todettiin, että luomun ympäristöhyödyt liittyvät luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen. Totta, tämä on tutkimuksin osoitettu. Sen sijaan monien muiden ympäristöhyötyjen osoittaminen vaatisi enemmän tutkimusta.

Moninaisuus kylläkin lisääntyy lähinnä siellä pellolla, jossa on huomattavat määrät enemmän rikkaruohoja ja tuhohyönteisiä, kuten tutkimukset meille kertovat.

Näitä tuloksia odotellessa voi itse kukin käyttää maalaisjärkeään: Jos kasvustoihin ei lisätä kasvinsuojeluaineita, vähentääkö se kemikalisoitumista? Jos lisätään pellon humuspitoisuutta, sitoutuuko peltoon enemmän hiiltä? Jos typpi sidotaan satoon öljyllä valmistettujen lannoitteiden sijasta palkokasvien avulla, niin olisiko se kestävää?

Ja taas näitä kuluneita luomufraaseja.

Siitä pellon humuspitoisuudesta ei ole mitään hyötyä, jos sieltä ei saada satoa.

Siitä paperilla kauniista typpisidonnasta ei ole mitään hyötyä, jos pelto ei tuota mitään ja niin edelleen.

Totta on, että luomun kestävyyshyötyä nakertavat pienemmät sadot. Onneksi niiden suuruutta ei määrätä luomusäädöksissä, vaan satotaso nousee nykyisestä uuden tiedon, teknologian ja oppimisen kautta. Niin uskon ja mikäs on uskoessa, kun juuri on pyörähtämässä käyntiin pääosin Tekesin rahoittama viisivuotinen LuomuKasvu-hanke.

Sitä nousua odotellessa.

Jälleen kerran on sanottava, että luomua ei ole harrastettu täällä viime vuodesta, eikä toissa vuodesta, vaan luomua on viljelty jo kymmeniä vuosia, eikä mitään parannusta ole sinä aikana tehty ja nyt sitten tapahtuu ihme ja luomupellot alkavat tuottaa jotain, kun joku niin uskoo?

Jotkut ovat uskoneet erään puusepän pojan pikaiseen paluuseen noin 2000 vuotta, eikä ole näkynyt, eikä kuulunut, joten se, että joku uskoo johonkin, ei tarkoita yhtään mitään.

Yleensä ensin tutkitaan ja sitten katsotaan, että mitä tuloksia saatiin.

Luomuväki koettaa taas uutta tiedettä ja uskotaan, että tutkimukset tulevat antamaan sellaisia tuloksia, joihin he uskovat ja joita he toivovat.

Minä haluan ensin nähdä ne tulokset ja sitten katsotaan, että mihin luomun rahkeet riittävät.

Luomuväen puheet ovat koko ajan kuin jostain herätyskokouksesta, jossa usko on kyllä kova, mutta vuosikymmeniä tapahtunut kova usko ei ole vielä meille mitään tuloksia antanut.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

"Totta on, että luomun kestävyyshyötyä nakertavat pienemmät sadot. Onneksi niiden suuruutta ei määrätä luomusäädöksissä, vaan satotaso nousee nykyisestä uuden tiedon, teknologian ja oppimisen kautta. Niin uskon ja mikäs on uskoessa, kun juuri on pyörähtämässä käyntiin pääosin Tekesin rahoittama viisivuotinen LuomuKasvu-hanke."
Hehe :D :D :D

Sitä odotellessa kannattaa kaivaa eväät esiin ettei nälkä pääse yllättämään. Luomun lisääntyneistä satotoiveista niitä eväitä ei kannata odotella. Piruvieköön vaan, kun nuo Tekesin tukirahat menevät minunkin verorahoistani...

Anonyymi kirjoitti...

"Ensin ostaa tuplasti kalliimpaa luomumaitoa ja sen lisäksi pitää ostaa pitkälle prosessoituja pillereitä"

Se tavallisen maidon D-vitamiinikin on myös synteettisesti valmistettua.

"Moninaisuus kylläkin lisääntyy lähinnä siellä pellolla, jossa on huomattavat määrät enemmän rikkaruohoja ja tuhohyönteisiä, kuten tutkimukset meille kertovat"

Saksassa tehdyn kokeiden perusteella, luomupelloilla on kasvilajeja ja pölyttäjiä enemmän kuin tavanomaisissa, myös kirvojen saalistajia on enemmän.

lähde: Krauss et al. 2011 Decreased Functional Diversity and Biological Pest Control in Conventional Compared to Organic Crop Fields

Ruotsalaisen meta-analyysin perusteella luomutiloilla elää jopa noin kolmannes enemmän kasvi-ja eläinlajeja kuin tavanomaisessa pellossa. Eniten hyötyvät linnut, petohyönteiset ja kasvit. Tärkeimmät syyt olivat monipuolisempi viljelykierto ja kemiallisia torjunta-aineineiden puuttuminen.

lähde: Bengtsson, J. et al. 2005. The effects of organic agriculture on biodiversity and abundance: a meta-analysis. Journal of applied Ecology. Vol 42. Issue 2.

"Ja taas näitä kuluneita luomufraaseja"

Niin, itse et noteerannut tehotuotannon ongelmia yhtään, vaan kuittasit kaiken perus fraasillasi: sadot ovat matalammat luomussa. Eli et suostu edes ajattelemaan luomun hyötyjä/tehotuotannon ongelmia ennenkuin sadot vastaavat tehotuotettua.

Sitäpaitsi, luomun vähemmän tuotannon voisi korvata vähemmällä lihan syönnillä sekä vähentämällä hävikkiä. Mikä ihmeen hinku on repiä pellosta se maksimimäärä muutenkaan? Hintaan se ei ainakan vaikuta kun luomu kannattaa moninpaikoin myös euroissa.

"Joten niitä luotettavia tutkimuksia odotellessa luomuväki voisi tietenkin panostaa tutkimukseen, eikä voivotella sitä, että luomua ei kehuta maasta taivaaseen tutkimatta."

Itse ylistät tehotuotantoa. Maatalouden kemikaalien käytön historia todistaa, miten paljon on kemikaaleja otettu käyttöön ilman suurempia tutkimuksia ja sitten vasta jälkeenpäin todettu näiden olevan äärimmäisen haitaillisia. Miksi vaadit luomulta niin kauheasti tutkimusta, jossa myrkkyjä ei käytetä eli on huomattavasti riskittömämpää?

Onko pitkäaikaistutkimuksia maanviljelijöiden altistumista maatalouskemikaaleille? Onko pitkäaikaistutkimuksia muun luonnon altistumisesta eri maatalouskemikaaleille? Otetaan esimerkiksi nämä uhkaavasti vähentyneet mehiläiset. Neonikotinoideja epäillään nyt vaikka niitä on käytetty jo 10 vuotta Suomessa. EU kieltää niiden käytön, mutta suomessa vielä sallitaan, koska ALUSTAVAT tutkimukset suomessa eivät vielä todista että haittaa olisi. Eli tehotuotannossa logiikka menee niin, että tutkitaan vasta sitten kun haittaa ilmenee...

Kuluttaja mielikuvien syövereissä kirjoitti...

>>> Se tavallisen maidon D-vitamiinikin on myös synteettisesti valmistettua. >>>

Niin, mutta luomusääännöt eivät anna laittaa kyseistä hyödyllistä vitamiiniä tuotteeseen, vaan ylikalliin maidon lisäksi pitää ostaa myös kalliita pillereitä.

>>> Saksassa tehdyn kokeiden perusteella >>>

Minä pidän enemmän tutkimuksista, jotka on tehty Suomessa, meidän olosuhteissa yms.

Suomessa vastaavat tutkimukset ovat löytäneet lähinnä rikkaruohoja ja tuhohyönteisiä.

>> Ruotsalaisen meta-analyysin perusteella luomutiloilla elää jopa noin kolmannes enemmän kasvi-ja eläinlajeja kuin tavanomaisessa pellossa. >>>

Varmaan näin on ja sepä näkyy sadoissa, jotka ovat 40-70 % pienemmät myös Ruotsissa. Siellä pellossa kun pitäisi olla sitä tuotettavaa kasvia ja muut ovat haittaa sadon kannalta.

>>> Niin, itse et noteerannut tehotuotannon ongelmia yhtään, vaan kuittasit kaiken perus fraasillasi: sadot ovat matalammat luomussa. Eli et suostu edes ajattelemaan luomun hyötyjä/tehotuotannon ongelmia ennenkuin sadot vastaavat tehotuotettua. >>

Minä haluan mieluummin peltoa takaisin luonnoksi, jolloin luonto on oikeasti moninaista. Se tapahtuu tehokkaan tuotannon avulla, ei sillä, että joudumme raivaamaan yhä lisää luontoa pelloksi tehottoman tuotannon leikkikentäksi.

>> Sitäpaitsi, luomun vähemmän tuotannon voisi korvata vähemmällä lihan syönnillä sekä vähentämällä hävikkiä. >>>

Miten ihmeessä luomun surkeat sadot korvataan syömällä vähemmän lihaa?

En ymmärrä sitäkän, että miten hävikkiä vähennetään luomuun siirtymällä, etenkin kun luomutuotanto kieltää järkeviä säilöntäaineita, joilla tehdään tuotteista säilyvämpiä, jotta hävikki pienenisi.

Mutta oikeassa olet siinä, että lautaselta pitää poistaa hyvin paljon ruokaa kaikkien, jos luomusta tulee kovinkin trendikästä ja suosittua.

<> Itse ylistät tehotuotantoa. Maatalouden kemikaalien käytön historia todistaa, miten paljon on kemikaaleja otettu käyttöön ilman suurempia tutkimuksia ja sitten vasta jälkeenpäin todettu näiden olevan äärimmäisen haitaillisia. >>

Tehokasta tuotantoa.

Minusta on aivan sama sille, mitä virheitä on tehty ja koska. Pääasia on se, että virheistä opitaan jotain ja niitä ei toisteta.

Jokin DDT on saattanut olla väärinkäytettynä hyvin ikävä asia, mutta tänäkin päivänä sen edut ovat kiistattomat malaria-alueilla, oikein käytettynä.

>>> Miksi vaadit luomulta niin kauheasti tutkimusta, jossa myrkkyjä ei käytetä eli on huomattavasti riskittömämpää? >>>

Ehkäpä sinun kannattaisi tutustua hiukan siihen, että mitä myrkkyjä sinä napsit "myrkytöntä" luomua nauttiessasi. Itse jättäisin esimerkiksi luomuhedelmät lukkojen taakse, enkä koskisi niihin pitkällä tikullakaan, kun niiden tuottamisessa käytetään vaikkapa rotenonia, joka aiheuttaa kiistatta Parkinsonin-tautia. Ja rotenonia käytetäänkin luomutuotannon ulkopuolella aiheuttamaan koe-eläimille Parkinsonin-tautia, jotta sitä voidaan tutkia.

Luomun sallima pyretriini on paljon ikävämpi aine, kuin sen synteettinen versio, pyretroidi jne.

Millekään kemikaalille altistuminen ei ole hyvä asia, olipa se kuinka luomu tai luonnollinen tai synteettinen tahansa, vaan niitä tulee käyttää ohjeen mukaan ja suojautua asianmukaisesti. Myös luomutuotannossa.

Anonyymi kirjoitti...

"Minä haluan mieluummin peltoa takaisin luonnoksi, jolloin luonto on oikeasti moninaista. Se tapahtuu tehokkaan tuotannon avulla, ei sillä, että joudumme raivaamaan yhä lisää luontoa pelloksi tehottoman tuotannon leikkikentäksI"

Etpä paljoa tiedä sinäkään luonnon monimuotoisuudesta. Monimuotoisuus on suurimmillaan ekosysteemien rajapinnoilla eli esimerkiksi metsän ja pellon välissä. Siksi tehostamisideasi eivät yhtään lisää monimuotoisuutta muualla, vaan itseasiassa vähentävät sitä.

Samalla periaatteella kaiketi haluat, että maalta muutetaan kaupunkeihin kerrostaloihin, sillä viehän kerrostalo-asuminen huomattavasti vähemmän tilaa luonnolta kuin omakotitaloasuminen maaseudulla?

Oikeaa luontoako siellä tehopellon ulkopuolella sitten on? Jos metsää tarkoitat, niin väärässä olet. Nimittäin nekin olemme niin raiskanneet, että ei voi enää kuin pelkäksi puupelloksi kutsua. Oikeita metsiä ei löydy Suomesta kuin pohjoisesta.

On nämä sinun väitteesi nyt vain niin tekaistuja ja aiheutat maaseudun elinvoimaisuudelle vain hallaa. Tehostaminen katsos, se johtaa vain reuna-alueiden köyhtymiseen.



Anonyymi kirjoitti...

"En ymmärrä sitäkän, että miten hävikkiä vähennetään luomuun siirtymällä, etenkin kun luomutuotanto kieltää järkeviä säilöntäaineita, joilla tehdään tuotteista säilyvämpiä, jotta hävikki pienenisi"

Ei luomutuotanto vähennä tai lisää hävikkiä, vaan ihmisten käyttäytyminen. Hävikkiä vähennetään parhaitsen ostamalla sopivasti ruokaa ja syömällä se. Rikkaat eivät näin tee koska niillä on rahaa, eli heille ruoka ei ole riittävän kallista. Pitäisi varmaan ruokaakin alkaa verottaa progressiivisesti. Entäpä miksi kaupoissa pitää olla vain täydellisiä porkkanoita, kun ne epämuodostuneetkin on hyviä? Jälleen ihmisten käyttäytymisessä on mätää.

Säilöntäaineet taas ovat turhia, jos syö tuoreita raaka-aineita: kotimaisia kasviksia, juureksia, hedelmiä sekä silloin tällöin kalaa, lihaa tai kananmunia, ei eineksiä.

Naudanliha taas vie niin paljon resursseja mm. peltopinta-alaa ja on siten tehoton elintarvike. Siksi kannattaa vähentää. Sama maitotuotteilla, etenkin juustolla.

Kuluttaja mielikuvien syövereissä kirjoitti...

>>> Etpä paljoa tiedä sinäkään luonnon monimuotoisuudesta. Monimuotoisuus on suurimmillaan ekosysteemien rajapinnoilla eli esimerkiksi metsän ja pellon välissä. >>>

Minä ammennan tietoni esimerkiksi MTT:n luomuraportista (Koikkalainen et al.), joka kertoo, että luomutuotannossa on havaittu suurempi lajidiversiteetti lähinnä rikkakasvien puolella, siellä pellossa ja se taas syö kovasti satoa.

Muuten luomun tuomaa biodiversiteetin rikkautta ei voida tilastollisesti merkittävästi havaita yhtään missään. Ei pellon reunoilla, eikä pellon ulkopuolella, ainakaan Suomessa.