28. maaliskuuta 2014

Luomuruoka ei suojaa syövältä

Yleisin luomuruuan ostamisen peruste on väite sen mahdollisesta terveellisyydestä siksi, koska luomussa ei käytetä synteettisiä kasvinsuojeluaineita yms kemikaaleja. On esitetty väitteitä, että kunhan pitkäaikaiseen seurantaan perustuvia tutkimuksia tulee, niin sitten asia varmistuu, mutta sitä ennen on hyvä varmuudeksi tuhlata rahansa luomuun, sillä eihän sitä koskaan tiedä.

No nyt tietää:

Luomuruoka ei pienennä naisen syöpäriskiä

 

Luomuruokaa syövät naiset sairastuvat yhtä paljon syöpään kuin muuta ruokaa syövät naiset, ilmeni brittiläisen Oxfordin yliopiston tutkijoiden tekemässä tutkimuksessa.

Joitain erojakin löytyi, mutta johtuiko se ruuasta, onkin sitten toinen juttu:

Luomuruokaa syövien joukossa rintasyöpä oli hiukan yleisempää, mutta non-Hodgkin –lymfooman osuus oli heillä 21 prosenttia pienempi. Tautiin sairastui 133 luomua syövää naista ja 685 naista, jotka eivät syö luomua. 

Mutta kokonaisuudessaan syöpään sairastuneiden osuus oli kummassakin ryhmässä yhtä suuri, niin luomu ei tämänkään tutkimuksen jälkeen muuta sitä tilannetta, että luomuruuan lähes jokainen vaikutus on pelkän uskon varassa.

Eikä henkilökohtaisella uskolla, olipa se miten voimakas tahansa, näy olevan kuitenkaan mitään merkitystä, sillä luultavasti jokainen noistakin ihmisistä, jotka kertoivat luomua ostavansa, uskoivat ostavansa itselleen hiukan terveyttä, kun valitsivat kalliimman luomutuotteen.




26. maaliskuuta 2014

Luomusta vihdoin luomua?

Luomutuotannolla on ollut tekeminen siinä, että valistuneet kuluttajat eivät olisi saaneet selville sitä, että luomu ei ole ollut koskaan luomua, eli noudattanut omia periaatteitaan, vaan luomu on ollut liki-luomu, vale-luomua tai melkein-luomua koko olemassaolonsa ajan.

Säädöksiä on pilvin pimein, joista selkeästi ymmärrettäviä jopa muutama ja sitten on poikkeuksia, sekä poikkeuksen poikkeuksia poikkeusten päälle, joilla luomuun on saatu sieltä ilkeän naapurin pahan aidan takaa apuja niin paljon kuin on tarvittu.

Nyt asiaan on vihdoin vuosikymmenien jälkeen jopa tulossa muutos, eli luomulta koetetaan ottaa pois erivapaudet, joilla esimerkiksi tavanomaisen tuotannon tuotantopanoksia on saanut luomussa käyttää, vaikka muuta yritetään leikkiä ulospäin.

Luomueläin on saanut syödä tavanomaisen tuotannon tuottamia rehuja, joiden tuottamisessa on käytetty hirvittävintä saatanaa nimeltään glyfosaatti ja niin edelleen. Jostain syystä tämä ei ole vienyt luomueläimien terveyttä, saatikka tuottajien terveyttä, mutta kuitenkin ulospäin leikitään, että glyfosaattia luomu ei suvaitse, koska se on kamala myrkky. No eipä tietenkään suoraan itse käytetä, mutta sellainen tuotantopanos on luomuun kyllä kelvannut, jossa sitä on käytetty, joten kaksinaamaisuus on luomutuotannossa huipussaan.

Mutta sellaista se on, kun koko korttitalo perustuu lähinnä mielikuviin, mutta mitään muuta taustalta ei löydy, jos mukaan ei lasketa luomun perustuksesta löytyviä steinerilaisia käsityksiä antroposofisine värityksineen pyhästä Maaäidistä ja hänen energioistaan.


EU-komissio haluaa eroon luomutuotannon poikkeuksista

 

EU-komissio haluaa yhtenäistää luomutuotannon sääntöjä luopumalla nykyisistä poikkeuksista, joita jäsenmaat ovat voineet myöntää tuottajille.

Tarkoituksena on vahvistaa kuluttajien luottamusta siihen, että luomutuotteet on todella tuotettu luonnonmukaisesti.

”Uudet yhtenäisemmät säännöt palvelevat sekä kuluttajien että luomutuottajien etuja”, maatalouskomissaari Dacian Ciolos vakuutti tiistaina Brysselissä.

Luomutuotteiden markkina on EU-maissa nelinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Alan nopea kasvu on houkutellut väärinkäytöksiä ja huijauksia, joita vastaan komissio haluaa nyt taistella.

Suurin muutos nykysääntöihin olisi vaatimus koko tilan siirtämisestä luomuun.

”Nykyisin Suomessa on paljon tiloja, joilla eläimet ovat tavanomaisessa tuotannossa ja pellot luomussa. Se ei tämän esityksen mukaan olisi jatkossa enää mahdollista”, MTK:n luomuasiantuntija Ilkka Pohjamo muistuttaa.

Muut tiukennukset koskevat esimerkiksi tavanomaisten siementen ja valkuaisrehun käyttöä luomutuotannossa.

Koko esitys on luettavissa täältä! <- klik

Mutta ne luomusta rahaa takovat bisnesmiehet pistänevät lobbausryhmänsä Brysseliin ja siellä tehdään selväksi se, että luomu ei pärjää ilman ulkopuolisia tuotantopanoksia, kuten ei ole pärjännyt tähänkään asti ja aluksi annetaan vaikkapa viisi vuotta aikaa saada homma toimimaan, sitten viiden vuoden päästä 10 vuotta, sitten 15 vuotta ja niin edelleen, kuten on käynyt tähänkin asti.

Mutta jos tuo toteutuu edes joiltain osin, eli vaikkapa siten, että tila ei enää saa olla osittain luomussa, niin sehän kyllä tarkoittaa sitä, että luomutuotanto romahtaa taas Suomessa jopa useiden  satojen tilojen lukumäärissä ja unelmat luomusuomesta ovat taas entistä kaukaisempia.

Suomessa luomu on ollut yllättävänkin suosittua karjatiloilla, tosin vain pellot ovat olleet luomussa ja tätä on harrastettu tietenkin tukien maksimoimiseksi ja jos tulee määräys, että koko tilan on oltava luomua, niin silloin nämä tilat palaavat takaisin kokonaan tavanomaiselle puolelle, eivät suinkaan luomuun.

Yksi vaatimus tuossa voisi selkeänä myös olla, eli se, että jos tila nauttii luomutukia, niin sitten myös tuotanto olisi myytävä luomuna ulos, eikä sitä saisi myydä tavanomaisena, kuten nyt tapahtuu jopa hyvin suuressa mitassa. Jos kerran luomutuet kelpaavat ja tuotanto on sertifioitua luomua, niin kyllä sitten pitäisi luomua saada myös tilalta ulos, tai muuten tuo touhu on jotain todella kummallista, mutta eipä tuo ole luomuliittojakaan yhtään haitannut, niin mitäpä siitä.

 

25. maaliskuuta 2014

HS: Mikä erottaa luomun tavallisesta?

Hesari oli onnistunut taas julkaisemaan kokonaisen aukeaman kokoisen ilmaisen luomumainoksen, jutun muotoon puettuna, jossa lueteltiin erilaisia keinoja erottaa luomu tavallisesta:

HS-selvitys: Mikä erottaa luomun tavallisesta?

 

Paras keino tunnistaa luomu, on tietenkin katsoa kilohintaa, kuten heti jutun alusta kävi ilmi: 


Vantaalaisperheen ruokakassi kallistui kolmanneksen, kun äiti alkoi ostaa luomua


Tällaista ruokaa Luomuliitto haluaa teidän kaikkien lautaselle, sekä mukaan on saatu jopa poliitiikkoja, jotka kuitenkin toisaalla vinkuvat sitä, että ruoka on jo nyt liian kallista, kuten vaikkapa Vihreiden  Tarja Cronberg, joka vaatii lisää luomua joka paikkaan, mutta seuraavassa jutussa hän kertoo, kuinka ruoka on aivan liian kallista.

Joten voisikohan luomun Vihreä suurkuluttaja kertoa rehellisesti, että kummalla seipäällä hän oikeasti seisoo, rikkaiden luksusherkun seipäällä, vai onko hän oikeasti kiinnostunut siitä, että ihmisillä olisi varaa ostaa kotimaista ruokaa kaupasta?

Hesarin mukaan, joka perustuu luomua käyttävän perheenäidin omiin kokemuksiin, ruokakassi kallistui luomun myötä noin kolmanneksen, niin siihen nähden nämä luomuliittojen laskelmat siitä, kuinka luomuun siirtyminen ei nosta laskua juuri ollenkaan on taidettu tehdä jollain neuvostoliittolaisella taskulaskimella, jolla tehtiin myös Kylmän sodan kustannusten laskelmia!

Ja tuon Hesarin muun jutun sisältö on tiivistettynä tässä:

Säädös!

Luomutuotanto on vain kasa säädöksiä, joita noudattamalla tuote on luomua, eikä siinä mitään muuta taustalla ole.

Luomumaitoon ei saa laittaa d-vitamiinia, koska säädös! Luomussa ei saa käyttää järkeviä, nopealiukoisia lannoitteita, koska säädös! Luomussa ei saa käyttää hävikkiä pienentäviä säilöntäaineita, koska säädös! Luomussa satoja ei saa pelastaa kemiallisilla kasvinsuojeluaineilla, koska säädös!

Kansanterveyden kannalta on todella järkevää laittaa d-vitamiinia esimerkiksi maitoon, mutta koska pyhä Säädös määrää, luomu ei saa noudattaa kansanterveydellisesti järkeviä suosituksia.

Siitä luomun tunnistaa. Säädöksestä! Ei siihen olisi tarvinnut kokonaista aukeamaa tuhlata, ilmaiseen mainokseen.

 

24. maaliskuuta 2014

Luomun ystävä uskoo salaliittoihin, kertoo tutkimus


Pieni tieteellinen välipala alkuviikkoon, eli Chicagon yliopistossa tutkittiin erilaisia terveyteen liittyviä salaliittoteorioita ja sitä, että kukapa niihin salaliittoteorioihin sitten uskoo, niin sieltähän löytyi yllättäen luomuruuan ystävät. Olipa yllätys:


Puolet yhdysvaltalaisista uskoo terveyden salaliittoihin – suomalaiset luottavaisempia

 

Yhdysvalloissa salaliittoteoriat kukoistavat ja miksipä eivät, sillä niillä tehdään paljon rahaa. Natural News ja vastaavat sivustot tuottavat joka päivä uutisia siitä, kuinka taas jokin salaliitto on paljastunut, joka on salannut jo kymmeniä vuosia jonkin yrtin  vaikutukset, joita vaikutuksia ovat tietenkin vaikkapa se, että yrtillä syöpä parantuu muutamassa viikossa, mutta ilkeät lääketehtaat eivät salli sitä.

Ja sitten tietenkin jutussa on linkki nettikauppaan, josta sitä yrttiä nyt sitten saa, noin 2000-6000 dollarin kilohintaan ja sosiaalisen median avustuksella juttu leviää kulovalkean tavoin, sekä huomattava määrä dollareita vaihtaa omistaa ja sitten voi vain kysyä, että missä ne ahneet ilkiöt sitten olikaan?

Kuten eräästä vastaavasta tiedeuutisesta hetki sitten paljastui, tilanne on sikäli vielä kimurantti, että kun ihmisille näyttää miten vahvat todisteet tahansa heidän salaliittojensa mielettömyydestä, he uskovat tämän jälkeen entistä kovemmin uskomuksiinsa, joissa ei ole mitään järkeä.

Minusta omituisinta näissä salaliittoteorioissa on aina se, että ne perustuvat yleensä sellaiseen omituiseen ajatukseen, että jokin ilkeä ja ahne firma voi rikastua suunnattomasti lisää tappamalla kaikki maailman ihmiset tai tekemällä heidät vaikkapa kyvyttömiksi lisääntymiseen, kuten Monsantonkin kohdalla väitteitä esitetään.

Kuka kumma sitä rahaa sitten firmalle tuo tulevaisuudessa, jos heidän tuotteensa tappavat asiakkaat, tai tekevät ihmiskunnan lisääntymisen mahdottomaksi?

Mutta jos salaliittoihin haluaa uskoa, ei välttämättä kannata vaivata päätään turhaan tyhjänpäiväisillä yksityiskohdilla, sillä siellä ne lentokoneet vain suhaavat taivaalla ja puskevat kemikaaleja päällemme, kun firmat koettavat päästä kiireellä eroon maksavista asiakkaista, eikä suinkaan saada niitä tänne lisää. Jos minä näkisin salaliiton, että firma X toimittaa Afrikkaan rikkinäisiä kondomeja, niin sen minä voisin jopa uskoa, sillä sehän toisi lisää maksavia asiakkaita tulevaisuudessa, ei suinkaan kaikkien naisten hedelmättömäksi tekeminen.

Luomuruuan ystävien palosta uskoa salaliittoihin lisää toisella kotimaisella täällä:

Conspiracy Theorists Are Huge Fans of the Local and Organic Food Movements

 

And what I found really surprising, the more conspiracy theories they believed in, the more likely they were to buy organic or farm-stand food. 

No minusta taas sellaisen viljelyideologian kannattajien usko salaliittoihin ei ole ollenkaan yllättävää, joka jo itse viljelyideologiana pitää sisällään kaikenlaista huuhaata, alkaen joistain fytoterapioista sekä homeopatiasta, ja jos kerran luomua ostavat ihmiset luulevat, että tukemalla viljelyä, joka romahduttaa sadot jopa yli puoleen tavanomaisen viljelyn sadoista voisi pelastaa ihmiskunnan ruokahuollon tulevaisuuden, niin eiköhän ole itsestään selvää, että heihin uppoaa aivan mikä tahansa!

Mutta uutista lukiessa voisi miettiä, että mistähän se Snelmann saikaan idean uudesta GMO-vapaa mainoskampanjastaan? Suomalaiset ovat tällä hetkellä paljon yhdysvaltalaisia luottavaisempia, mutta kuinka kauan?






19. maaliskuuta 2014

Luomuruuan kiistelty terveellisyys


Ylen Aamu-tv tarjosi täysin kritiikitöntä luomumainosta vajaan kymmenen minuuttia ja äänessä oli Jaakko Nuutila, joka on viimeistelemässä väitöskirjaansa luomusta, jonka pitäisi taas kerran todistaa aukottomasti luomun terveellisyys. No saapas nähdä, kun sitä on moni yrittänyt, eikä kukaan vielä onnistunut. Tilanne on hieman sama noiden luomun ympärille kääriytyneiden terveysideologioiden kanssa, eli samanlaisia väitteitä kuulee niin homeopatiasta kuin vähän jokaisesta kristalli- ja kukkaterapiasta, kun kyselee oikeilta ihmisiltä, eikä vahingossakaan esitä mitään kritiikkiä. Kohta on tulossa, kohta kohta, kun maltatte vielä pienen hetken odottaa:

Luomuruuan kiistelty terveellisyys

 

Jaakon ympäripyöreitä, kierteviä ja kaartelevia kommentteja kuunnellessa voisi olla hyvä käydä läpi kattavasti se, mikä luomun terveellisyydestä jo tiedetään:

Nutritional quality of organic foods: a systematic review.

 

Mitään ei löydetty.

Nutrition-related health effects of organic foods: a systematic review.

 

Eipä vaikutuksia yleiseen terveyteen.

 

Little evidence of health benefits from organic foods, Stanford study

Little evidence of health benefits from organic foods, Stanford study finds - See more at: http://med.stanford.edu/ism/2012/september/organic.html#sthash.pbUooB8w.dpuf

 

Eipä juuri mitään eroa.

Jaakko kierteli ja kaarteli, sekä viritteli mielikuvia luomun puhtaudesta, sekä torjunta-ainepuhtaudesta, niin tässäkin hän unohti yhden merkittävän seikan: lähes jokaisessa tutkimuksessa, joka aiheesta on tehty, on tutkittu vain synteettisiä torjunta-aineita, niin tietenkään niitä ei luomusta juurikaan jääminä löydy, kun niitä ei saisi käyttää. Ne hyvin harvat tutkimukset, joissa on etsitty myös luomun sallimia myrkkyjä, ovat löytäneet niitä jopa 43 prosentista tutkituista luomutuotteista:

Organic Shmorganic

 

Tiede-lehti käsitteli asiaa jokin aika sitten:

 

Älä huoli torjunta-aineista

 

Jaakko Nuutila joutui harrastamaan sitä ainoaa ja oikeaa luomun mainosta, jolla sitä pystyy mainostamaan kuluttajille, eli luomalla turhia pelkoja ja koettamalla vihjailla jotain, mitä ei ole. Siinä ovat luomutuotannon valtit.

Koskapa Nuutilan vihjailut olivat mitä olivat, en minäkään voi malttaa olla käyttämättä taktiikkaa hyväksi ja kertoa vaikkapa Rotenonista, jota saa edelleen käyttää Euroopassa poikkeusluvalla luomutuotannossa hedelmien osalta, sillä rotenoni on kytketty vaikkapa Parkinsonin tautiin, mutta sepä ei luomutuotannon pykälien laatijoita tunnut yhtään häiritsevän. EU:n komission asetus sallii luomuun pitkän listan erilaisia myrkkyjä, vaikka kuitenkin koetetaan vihjailla luomutuotannon täydellisestä myrkyttömyydestä.
Ja sitten maku, kun siitäkin oli jotain puhetta. Luomun maku saadaan aikaiseksi siten, että kerrotaan tuotteen olevan luomua, niin sen jälkeen kuluttaja maistaa siinä vaikka mitä ihanuuksia, olipa se luomua tahi ei:

Onko luomu parempaa?

 

Mutta jos siellä lompakossa on liikaa täytettä, niin toki sen saa tuhlata valitsemallaan tavalla, valitsemiinsa tuotteisiin, mutta mitään sen kummallisempaa motiivia ei tarvitse koettaa väkisin keksiä. Siksi luomun osuus myynnistä on 1.6 %.

Luomuruuan terveellisyydessä ei ole mitään kiistanalaista, kuten ei ole homeopatiankaan tehossa, jos me pitäydymme tieteen näkemyksessä, emmekä jaarittele niitä näitä, kierrellen ja kaarrellen  ihmeellisiä mielikuvia luoden.


 

18. maaliskuuta 2014

Luomulle 326 miljoonan tukipotti

Luomu on taas saamassa melkoisen tukipotin, etenkin jos sitä vertaa siihen, että mitä sillä rahalla todellisuudessa tulee saamaan ja miten paljon jo nyt on tuotantoa luomussa tuottamatta yhtään mitään:

Luomutuotannon tukeen tulossa 326 miljoonan euron tukipotti

 

Onhan se positiivista, että johonkin on syytää rahaa mieltä vailla, ilman että sen suosimisesta on osoittaa edes yhtä hyötyä.

Tietenkin voisi kysyä, että montako vanhusta hoidettaisiin kotona tuolla rahalla, tai montako lastentarhanopettajaa saisi lisää päiväkoteihin, jotta ryhmäkokoja voitaisiin pienentää, mutta päivän trendi on nyt tämä, että meidän pitää koettaa väkisin nostaa luomun suosiota hyvin isolla rahalla, kun se ei muuten onnistu.

Viime vuosi paljasti, että luomun joutsenlento on taas ohi ja luomun myynti nousi prosenteissa juuri sen verran kuin mitä ruuan hinta nousi prosenteissa, joten siitä nyt luulisi jokaisen kykenevän tekemään tarvittavat päätelmät, mutta ei vain onnistu.

Jo nyt tuotannosta on 9 prosenttia luomusta ja myynnistä on luomua noin 1.6 %, niin miten kyseiset virkamiehet eivät osaa päätellä tuosta yhtään mitään? Minusta kysyntä ja tarjonta ovat sellaisessa epäsuhdassa, että tarjontaa voisi vähentää huomattavasti, jotta se olisi edes jossakin suhteessa kysyntään.

Mutta ei meillä taida kuitenkaan kovin huonosti mennä, jos meillä on rahaa 326 miljoonaa heitettäväksi kaivoon tuosta vain?

Viime vuonna luomuun tuhlattiin jo 30 miljoonaa euroa ylimääräistä ja mitäpä sillä saatiin, voisi poliitikoilta kysyä, mutta vastausta lienee aivan turha odottaa, sillä kun päättäjät luulevat jotakin asiaa trendiksi, niin tosiasiat eivät silloin paljoa kiinnosta.

Seuraavan kerran kun koetatte saada aikaa paikallisesta terveyskeskuksesta tai istutte 8 tuntia yhteispäivystyksessä, koska valtion säästöt ovat taas vieneet muutaman työntekijän teitä palvelemasta, niin ehkäpä sillä hetkellä tulee ajatelleeksi sitä, että raha ei kasva puussa ja jonnekin annettu satojen miljoonien potti on jostain pois.


14. maaliskuuta 2014

Gm-puuvilla aiheuttaa itsemurhia!

Kirjoitukseni otsikko on geenimuuntelun vastustajien mielihokemia, mutta valitettavasti tässäkin hokemassa tosiasiat ovat hyvin kaukana siitä, millä on hauska geenimuuntelun vastustajien pikkujouluissa kohottaa tunnelmaa:


Hard Evidence: does GM cotton lead to farmer suicide in India? 

 

The evidence indicates that GM farming does not lead to higher suicide rates. In six out of the nine cotton-growing states, the suicide rate for males who did not work on farms was higher than for farmers. Also in 2001 (before Bt cotton was introduced) the suicide rate was 31.7 per 100,000 and in 2011 the corresponding estimate was 29.3 – only a minor difference.

The balance of evidence favours the argument that adopting Bt cotton has increased yields in all cotton-growing states except Punjab, and has reduced pesticide costs so that the crop has become more profitable for farmers. So it’s reasonable to suppose that these farmers have reduced their debts and, to the extent that suicide has an economic component, are less at risk of committing suicide.

In fact, the available data does not support the view that farmer suicides have increased following the introduction of Bt cotton. Taking all states together, there is evidence to support the hypothesis that the reverse is true: male farmer suicide rates have actually declined after 2005 having been increasing before then.

Geenimuunnellun puuvillan tuotannon itsemurhia lisäävä vaikutus on ollut hyvin yleinen myytti geenimuuntelun vastustajien leirissä ja tietenkin, kun väitettä on hokenut niinkin arvovaltainen henkilö kuin Prinssi Charles, ei ole vaikeaa arvata sitä, että myytistä on tullut hokijoittensa keskuudessa tosiasia.

Miten sitten valheista tulee totta?

Psykiatrian erikoislääkäri ja tutkimusprofessori Hannu Lauerma valottaa tilannetta uusimmassa kirjassaan Hyvän kääntöpuoli. Ihmistä on helppo huijata. Kun ihminen vinksahtaa väärälle ladulle ja kyllästää itsensä valheilla sekä humpuukilla, niin ihmisen saaminen oikealle ladulle on hyvin vaikeaa. Huuhaalla elämänsä täyttänyt henkilö hakeutuu esimerkiksi internetissä sellaisiin ryhmiin, joissa jäsenet kannustavat toinen toisiaan valhetiedon ja salaliittojen oudossa maailmassa.

Valheellista uskomusta on hyvin vaikea enää muuttaa, sillä ihminen on jäänyt valheellisen uskomuksensa vangiksi ja kaikki hänen uudet havaintonsa asiasta muokkautuvat jo kerran valitun väärän havainnon mukaisiksi.

Lisäksi tällaiset huuhaalla huijatut ovat potentiaalisia uuden huuhaan uhreja, sillä koska he eivät kykene myöntämään itselleen tulleensa huijatuiksi, he joutuvat aina vain uudestaan ja uudestaan mukaan outoihin seikkailuihin ja uskovat aivan kaiken, mitä heille syötetään.

Väitteen suosio, että geenimuunneltu puuvilla aiheuttaa itsemurhia, perustuu toiveajatteluun, sillä geenimuuntelun vastustajat hyväksyvät kritiikittä kaikki sellaiset väitteet, jotka tukevat heidän ajatuksiaan geenimuuntelun saatanallisuudesta.

Syövät kansakunnittain

Ajankohtaisessa kakkosessa oli tällä viikolla yhtenä aiheena punaisen lihan kulutus ja etenkin sen vähentäminen. Vaikka Suomi ei kuulu vielä punaisen lihan kulutuksen osalta Euroopan kärkikastiin, on kehitys kuitenkin selkeä, eli myös meillä lihaa haalitaan yhä enemmän ruokapöytään niin arkena, kuin pyhäisinkin.

Useat tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet punaisella lihalla olevan liiallisina määrinä nautittuna epäsuotuisia vaikutuksia ihmisen terveyteen, jota tietoa sitten erilaiset lihan ympärille taloudellisesti kietoutuneet tahot koettavat kiistää vasta-argumenteilla. Tietenkin mukaan soppaan mahtuu myös dieettitaikureita (Atkinsin dieetti etc), sekä jos jonkinlaista ravintogurua.

Ajankohtaisessa kakkosessa kysyttiin, että sairastavatko vaikkapa tanskalaiset enemmän, kun siellä syödään punaista lihaa oikein urakalla Suomeen verrattuna?

Ohjelmassa noin kohdassa 18:15 ääneen pääsi Jukka Rantala, MTK:n kotieläinasiamies, joka kysyi kysymyksen, johon hän itsekin saisi helposti internetin aikakaudella vastauksen, eli että kun suomalainen syö lihaa vuodessa noin 76-77 kiloa ja tanskalainen noin 115 kiloa, niin sairastaako tanskalainen yhtään enempää kuin suomalainenkaan?

Punaisen lihan kulutus on yhdistetty syöpiin ja syövän alalajeista etenkin suolistosyöpiin, niin tässäpä yksi näkemys:

Colorectal cancer statistics


Tanska keikkuu mitalipallin tuntumassa, vahvasti pisteissä kiinni, tosin eivät siitä kovin iloitse ja naisten sarjassa Tanska on jopa hopealla, heti Norjan jälkeen.

Tällä kertaa Suomi ei ole päässyt edes 20 parhaan joukkoon ja toivottavasti emme koskaan pääsekään.

Sitten syöpien kokonaistilastoissa on mielenkiintoista jälleen se, kuinka hyvin Suomi (29.) on sijoittunut, eli on kaukana kärjestä, kun taas sellaisia perinteisiä herkkumaita, joiden kohdalla aina muistetaan mainita, kuinka siellä voi maistuu, sekä muut kovat eläinrasvat ja viiniä osataan nauttia kohtuudella vaikka aamupalan kanssa, niin syöpätilastoissa ovat erittäin hyvissä asemissa, jos ajattelemme asiaa hautausurakoitsijoiden näkökulmasta:

Data for cancer frequency by country



Ykkösenä suuri lihan ystävä Tanska, seuraavana luonnonmukaisten herkkusuiden paratiisi Ranska, ja Suomi, rypsiöljyn ja kevyttuotteiden luvattu maa kaukana, kaukana kärjestä.

Mutta asiat eivät ole näin yksioikoisia, eikä näistä syöpätilastoista voida vetää sellaisia johtopäätöksiä, joita niistä maalaisjärjellä ajatellen näyttäisi löytyvän, eli näillä tilastoilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä esim. punaisen lihan kulutuksen kanssa, mutta ajatuksia nämä herättivät, ainakin minun korvieni välissä.

Eli korrelaatio ja kausaliteetti on hyvä pitää mielessä, silloin kun tilastoja luetaan.

Mutta jos joku punaista lihaa enemmän ruokapöytääsi haluava myyntimies kysyy myyntipuheessaan retorisesti, että sairastavatko kansalaiset niissä maissa enemmän suolistosyöpiä, joissa punaista lihaa kulutetaan Suomea enemmän, niin voit vastata, että kyllä sairastavat, vaikka hän ei ehkä odottaisikaan vastausta.


13. maaliskuuta 2014

Anti-Gm Bingo

Maaliskuisena välikevennyksenä kaikki voivat ryhtyä pelaamaan Anti-Gm Bingoa, joka onnistuu kätevästi seuraavan bingokupongin kanssa:



Kupongin tarjoaa eräs facebook-ryhmä, jonka voisi lasten korville soveliaasti kääntää vaikkapa niin, että minä en sitten huitsin vertaa tykkää pseudotieteestä.

Bingoa pelataan niin, että kuunnellaan geenimuuntelun vastustajan puheita ja sitä mukaa, kun kuulette tuttuja väittämiä bingolapusta, ruksitte ne ja kuka saa ensin rivin oikein, huutaa BINGO ja voittaa.

Tai luette geenimuuntelun vastustajien nettisivua ja sitä mukaa, kun sivuston jutuissa/keskusteluissa nämä huuhaaväitteet pongahtavat ilmoille, ruksitte ne ja sitten vain voitto lunastamaan, joka voisi olla tietenkin kahvipaketti tai jotain muuta tuttua ja turvallista.


10. maaliskuuta 2014

Eläinten hyvinvointia ilman luomua

MTV3:n uutisista löytyi mielenkiintoinen uutinen koskien tuotantoeläimien hyvinvointia:

Asiantuntija: Tuotantoeläimille lisää liikkumatilaa

 

- Tutkimustietoa on saatu paljon lisää ja nyt tiedetään enemmän tuotantoeläinten perustarpeista ja käyttäytymismalleista ja ymmärretään eläintä paremmin. Näitä asioita voidaan nyt tuoda lainsäädäntöön, toivoo tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan puheenjohtaja Olli Peltoniemi.
Peltoniemi korostaa, ettei tuotantoeläinten hyvinvointi ole mielipidekysymys vaan sitä voidaan myös mitata.
- Katsotaan, miten eläin käyttäytyy suhteessa ympäristöön. Sitä, miten se käyttää ympäristöä hyväkseen ja käyttäytyy suhteessa lajitovereihin, voidaan mitata. Siitä voidaan myös päätellä, miten hyvin asiat ovat, selittää Peltoniemi.

Tällaista tietoa ainakin henkilökohtaisesti haluaisin ostopäätösten tueksi, enkä jonkin mainostoimiston laatimia mainosvideoita, jossa näyttelijät korsi suussa keikistelevät jotain etäisesti maataloustöitä muistuttavaa puuhastelua.

Eläinten hyvinvoinnista on meillä keskusteltu lähinnä salakuvausten ja aihetta käsittelevien kirjojen innoittamana. Eläinsuojeluasiamies arvioi, että kohujen taustalla on myös todellisia ongelmia.
 - Kyllä kohujen takana on todellisia tilanteita. Meillä on rakenteellisia ongelmiakin tuotantoeläinten pidossa, vaikka ollaankin hyvällä tasolla kansainvälisessä vertailussa, arvioi Sari Salminen.
 - Salakuvauksissa näkyy vain pieni osa kokonaisuutta. Varmasti ihan jokaisella tilalla on joitakin parantamiskohteita, mutta myös monta asiaa, jotka ovat mainiolla tasolla, pohtii Olli Peltoniemi.
 Sari Salminen muistuttaa, että pelkkä tilojen valvonta ja valvonnan lisääminen ei ratkaise ongelmia.
 - Valvonnalla ei pystytä huolehtimaan siitä, että kaikki eläimet voivat hyvin. Kyllä se lähtee siitä ihmisestä, joka hoitaa niitä eläimiä.

Ja jutun lopussa oli pätkä, jota ei luomuväen keskuudessa hyvällä katsota:

- Kaupassa ei ole tarpeeksi valinnan mahdollisuuksia. Lihaa voi valita vain luomuna tai tavallisena. Pitäisi olla myös vaihtoehto "eläimen mukainen tuotanto". Eli jos haluaa tukea eläimen hyvinvointia, muttei kaikkia luomun elementtejä, voisi valita "eläimen mukaisen tuotannon" tuotteen, esittää Sari Salminen.

Tästä lienee hyvänä esimerkkinä kananmunien nk. Free Range -tuotanto, joka vetää mattoa luomun alta, eli ulkokananmunien tuotannossa on eläimien lajinmukainen käytös saanut ykköspaikan, johon luomun säännöt eivät pysty ja lisäksi ulkokananmunia ostamalla ei tarvitse tukea luomun taikauskoisia käsityksiä vaikkapa eläinlääkinnästä, eikä tarvitse tukea luomun surkeaa satoisuutta, kun luomukanojen on pakko syödä luomusäännöin kasvetettua rehua yms.

Free Range -munat ovat vielä hyvä esimerkki siitä, että ei eläimien oikea hyvinvointi välttämättä ole edes kovin kallista, kun niiden hintakin sijoittuu lattiakanaloiden ja luomukanaloiden tuottamien munien väliin, eli siinä mielessä luomun suhteellisen kovaa hintaa joutuu ihmettelemään vielä enemmän!

Elina Lappalainen kirjoitti asiasta blogissaan ja sieltäpä asiasta löytyy faktat hyvin kerroittuina:

Luomukanat pääsevät ulkoilemaan vain kesäkaudella. Siksi luomutuotanto ja tavallisessa lattiakanalassa tuotetut ”vapaan kanan munat” eivät ole talvisin juuri eronneet toisistaan. Luomussa kanoilla on tosin hieman enemmän tilaa käytössään, halliin tulee ikkunoista luonnonvaloa ja kanat syövät luomurehua.

Tuota ikkunoista tulevaa luonnonvaloa on sen verran kommentoitava, että sitä joudutaan kyllä myös rajoittamaan, eli liian kirkas valo ärsyttää kanoja, joten tässäkin asiassa säännöt ovat hieman kummalliset, eli koetaanko luoda mielikuvia jostain? Eli kesällä valoa on pakko rajoittaa ja taas talvella näillä leveysasteilla keinovaloa on pakko tuottaa, jos halutaan kanojen munivan, joka lienee aika tärkeää munia tuottavassa kanalassa.

Ulkokanalassa kanat pääsevät halutessaan luukuista ulos myös talvella. Ulkoilua varten on katettu terassi ja noin neljän hehtaarin laidunalue. Kaikki kanat eivät hyödynnä ulkoilumahdollisuutta talvella, mutta osa viihtyy ulkona. Virikkeenä terassilla on talvellakin heinää ja tekemisen tarjoaminen uteliaille kanoille on hyvää kehitystä sekin. Minulle tärkeää on se, miten vapaasti kana voi toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään ja elää hyvää kanan elämää. Siksi taidan jatkossa valita kaupan hyllyltä ulkomunia. Toivottavasti tuotantotapa yleistyy ja ulkomunia tulee myös muiden pakkaamoiden valikoimiin. Hinnaltaan ulkomunat asettuvat lattiakanalan munien ja luomumunien väliin. Ulkomunissa kanan vapautta arvostava kuluttaja ei maksa turhaa lisähintaa luomurehusta - jos se ei ole se ostopäätökseen vaikuttava kriteeri.

Joten jos olisi saatavilla taatusti eläimien hyvinvointia lisäävää tuotantoa, luomu olisi siinä leikissä hyvin nopeasti tipahtanut lopullisesti vain ja ainoastaan intohimoisten ideologian kannattajien harrastukseksi, kuten on vaikkapa homeopatia terveydestään kiinnostuneiden keskuudessa: Suosio on hyvin pientä, mutta kannattajat ovat sitäkin äänekkäämpiä.

Ja kuka olisi valmis maksamaan hillitöntä extrahintaa vain ja ainoastaan luomurehun käyttämisestä, jos kuitenkin eläimien muu hyvinvointi olisi enemmän omista uskomuksista kiinni, kuin mistään muusta?




 

Luomumarkkinat hyytyivät

Pro Luomu julkaisi uudet arviot luomun kulutuksesta Suomessa ja nyt palattiin lukujen osalta arkeen:

Luomumarkkinoiden raju kasvu tasaantui

 

Luomun osuus euromääräisessä myynnissä on edelleen noin 1.6 prosenttia, vaikka tuotannosta on jo 9 prosenttia on siirtynyt luomuun. Kun pitää mielessä, että ulkomainen luomu taitaa olla ottanut kotimaisista markkinoistakin jo aika siivun, niin vaikea on keksiä uutisesta mitään ilonaiheita.

Ainakaan ne ylioptimistiset arviot siitä, mihin luomumyynnin pitäisi nousta muutaman vuoden kuluessa, eivät tule koskaan tapahtumaan tällä vauhdilla.

Joten jos ei muuhun luomu pysty, niin erittäin tehokas se on leikkamaan tuotantoa alaspäin.

Luomumyynnin arvo kasvoi prosenteissa noin kuusi, eli juuri saman verran, kuin PTT (Pellervon taloustutkimus) arvioi ruuan hinnan nousuksi vuonna 2013, eli sisälsi vaikkapa ruuan alv:in nousun yhdellä prosenttiyksiköllä yms, niin sehän tarkoittaa sitä, että luomumyynnin volyymi ei kasvanut ollenkaan viime vuonna, vaan luomumyynnin arvon nousu johtui yleisestä hintojen noususta, niin tietenkin siinä myös euroja hieman enemmän liikkuu mukana.

Tietenkin jos ulkomainen halpaluomu on jyrännyt kuluttajien sydämiin, niin sitten toki myös volyymi on kasvanut, eli jos kuluttajat ovat vaihtaneet kotimaisen hintavan luomun ulkomaiseen halpaan, niin silloin tietenkin myös volyymi on kasvanut, mutta kannattaako sen takia hirveästi voitonlippuja heilutella?

Uusista tuotteista esimerkiksi luomubroilerit olivat suunnaton tappio S-ryhmälle, sillä kuten kaikki huomasivat, ne jäivät hyllyyn suurimmaksi osaksi, eivätkä menneet kaupaksi edes -30 % hintalapun kanssa. Samoin joulukinkkuja oli lähes sama määrä myynnissä vielä pitkällä tammikuun puolella kuin oli joulun allakin, joten niissäkään noin kuusinkertainen hinta ei innostanut kuluttajia, vaikka luomukinkuista tuntuu jokainen haaveilevan gallupeissa jo Juhannuksesta lähtien.

Olisi mielenkiintoista nähdä myynti alueittain, sillä välillä tuolla maaseudulla pistäytyessä huomaa, että kummankaan johtavan kauppaketjun marketeissa luomua ei ole myynnissä juuri ollenkaan, eli onko luomu todellakin saatu läpi vain suurissa kaupungeissa, ja maaseudulla, jossa ruoka tuotetaan, luomun mielikuvat eivät mene kaupaksi sitten niin millään. Toisaalta en ihmettele, että ne ihmiset, jotka elävät siinä ympäristössä, jossa tavanomainen tuotanto toimii, eivät näe ympärillään niitä kauhukuvia, joilla kaupunkilaisille luomua myydään, niin miksipä sitä sitten pitäisi edes ostaa?

Kunhan tarkempaa tietoa ilmestyy, niin palataan kommentointiin silloin.

7. maaliskuuta 2014

Kuinka huuhaa leviää ja tiedettä vastustetaan?

Olen pitkään miettinyt niitä konkreettisia mekanismeja, joilla huuhaaseen hurahtaneet ihmiset pitävät asiallisen, tieteellisen tiedon poissa ajatusmaailmastaan.

Esimerkiksi homeopatia ei kestä kriittistä tarkastelua edes puolta sekuntia, mutta se on kuitenkin hyvin suosittua vaihtoehtopiireissä. Kun luomun ihanuudesta kertovien mainosten jälkeen avaa luomun satotilastot, tai tieteellisiä tutkimuksia luomusta, luulisi kenenkä tahansa loogiseen ajatteluun taipuvaisen ihmisen ymmärtävän todellisuuden mainosten takana.

Kun luomua kannattavalle ihmiselle kertoo luomun surkeista sadoista, hän pyörittelee silmiään ymmärtämättömän oloisena ja sujauttaa luomuviljaa ostoskoriin. Kun hänelle kertoo, että tieteellisen tutkimuksen perusteella luomutuotanto saastuttaa pohjavesiä enemmän kuin tavanomainen tuotanto, hän pyörittelee silmiään ja luomuporkkana sujahtaa ostoskoriin. Kun hänelle kertoo, että luomumaito tuottaa tuotettua litraa kohti jopa 30 % suuremmat kasvihuonekaasupäästöt kuin tavanomainen maito, niin luomuun ihastunut kuluttaja pyörittelee silmiään ja luomumaito sujahtaa ostoskoriin kuin taikaiskun saattelemana.

Kuinka kukaan järkevä ihminen voi kannattaa luomua sen jälkeen, kun on tutustunut luomuun tieteellisen tutkimuksen antaman näytön jälkeen tai tutustumalla luomuun satotilastojen antaman viestin kautta?

Tästä Hesarin tiedeuutinen kertoo hyvin tuoreeltaan, jossa näiden tieteenvastaisten ihmisten logiikan mekanismeja avataan. Kyseessä on rokotusten vastustajien keskuudessa tehty tutkimus ja yllättäen sama "luonnonmukainen" väki on erittäin luomumyönteistä. Hyvänä esimerkkinä on vaikkapa Antti Heikkilä, joka on julistautunut valtakunnan johtavaksi ravintoasioihin perehtyneeksi lääkäriksi, joka vastustaa rokotteita, liputtaa kovien rasvojen puolesta, kannattaa luomua sekä omaa hyvin kummallisia ajatuksia vähän asiasta kuin asiasta, vaikkapa mikroaaltouuneista.

Tutkimus: Asiallinen rokotustieto tekee rokotusten vastustajista entistä jääräpäisempiä

 

Rokotusten vastustajien mielipidettä ei voi kääntää ainakaan asianmukaisella tiedolla, osoittaa tuore tutkimus. Rokotusten vastustajat muuttuivat, jos mahdollista, vielä vakuuttuneemmiksi rokotusten haitallisuudesta.

Dartmouth Collegen tutkijat rekrytoivat tutkimukseensa 1 759 amerikkalaista, joilla oli vähintään yksi lapsi. Tutkijat selvittivät ensin vapaaehtoisten mielipiteitä rokotusten hyödyllisyydestä. Tämän jälkeen vapaaehtoiset saivat rokotetietoa neljällä eri tavalla. Tavasta riippumatta rokotusten vastustajien asenteet eivät muuttuneet.

Ensimmäisessä ryhmässä vapaaehtoiset lukivat artikkelin, jossa kumottiin tieteellisesti niin sanotun kolmoisrokotteen yhteys autismiin. Kokonaisuutena katsoen tieto näytti vähentävän ihmisten pelkoa autismiriskistä, mutta vähensi silti ihmisten haluja rokottaa omia lapsiaan.

Toisessa ryhmässä kerrottiin, millaisia seurauksia sikotaudilla, tuhkarokolla ja vihurirokolla voi olla. Kolmoisrokote antaa suojan näitä lastentauteja vastaan. Tämä tieto ei vähentänyt ihmisten halua rokottaa lapsiaan, mutta ei lisännytkään.

Kolmannessa ryhmässä ihmiset lukivat draamattisen tarinan lapsesta, joka sairastuu tuhkarokkoon. Tarinan vaikutuksesta ihmiset tulivat entistä vakuuttuneemmiksi siitä, että kolmoisrokotteella on vakavia sivuvaikutuksia.

Neljännessä ryhmässä näytettiin kuvia lapsista, jotka sairastivat tuhkarokkoa, sikotautia tai vihurirokkoa. Kuvat saivat ihmiset entistä vakuuttuneemmiksi siitä, että kolmoisrokotteella on yhteys autismiin.

Tulosten tarkempi analyysi osoitti, että notkahdus rokotushalukkuudessa johtui pienestä määrästä ihmisiä, jotka olivat jo etukäteen rokotusvastaisia. Asianmukainen tieto sai heidät entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että rokotukset ovat pahasta.

Sama tutkimusryhmä on osoittanut vastaavan "takaiskuefektin" aiemminkin. Aiemmassa tutkimuksessa he antoivat konservatiiveille ja liberaaleille luettavaksi artikkelin Irakin sodasta. Artikkelista oli kaksi versiota, josta vain toisessa mainittiin, ettei Irakissa ollut joukkotuhoaseita, vaikka se oli hyökkäyksen perustelu.

Tulokset osoittivat, että konservatiivit uskoivat joukkotuhoaseiden olemassaoloon voimakkaammin, jos he olivat ensin lukeneet väitteen, ettei niitä ollut.

Tutkimuksen julkaisi Pediatrics.

Ihmisen mieli on hyvin ihmeellinen. 

Joten ehkäpä tämäkin tutkimus selittää sen, miksi eräässä luomuun liittyvässä facebook-sivustossa blogini aiheutti keskustelua, niin yksikään kommentti ei liittynyt siihen, jossa blogini kirjoituksia  olisi koetettu haastaa tieteellisen tiedon kautta, vaan keskustelu keskittyi minun persoonaani ja siihen, kuinka olen Monsanton palkkalistoilla, wikipedia-asiantuntija, jonkun maksama ja niin edelleen. Toisaalta olen imarreltu siitä, että blogini toi kyseisen ryhmän tietoisuuteen Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi, mutta pettynyt olen siihen, että yhtään relevanttia kommenttia ei ollut, vaan keskityttiin asioihin, joilla ei ole mitään tekemistä blogini asiasisällön kanssa.

Mutta jos amerikkalaisen konservatiivin sai enemmän vakuuttuneeksi Irakin joukkotuhoaseista kertomalla, että niitä ei siellä ollut, niin eipä tuo nyt kauheasti yllätä. Miten sellaisen kanssa voi järkevästi, tosiasioihin perusten keskustella yhtään mistään?

Superfoodiako?

Superfood tuntuu edelleen olevan joidenkin huulilla ja Ylen Areenassa oli pieni pätkä aiheesta, jossa itseoppinut ruokaguru sekä ravintoasiantuntija Jaakko Halmetoja oli päässyt samaan pöytään professori Marina Heinosen kanssa keskustelemaan aiheesta:

Onko superfood oikeasti superia?

 

 Oikeastaan ainoa asia, joka pisti jutussa silmään, oli ruokaguru Halmetojan sangen pidättyväinen käytös julistamiaan oppeja kohtaan, eli hän älysi olla tuomatta esiin niitä asioita, joita hän oikeasti ajattelee superfoodien tiimoilta. Hän oli yllättäen nyt sitä mieltä, että superfoodit ovat vain brändätty termi tietyille asioille ja hänkin oli sitä mieltä, että mitään tieteellistä näyttöä ei ole, vaan kyseessä ovat lähinnä omat kokemukset sekä luulot ja miten värikkäin sanankääntein niistä sitten puhuu kuulijoilleen.

Sitten hän viljeli termiä ravinnetiheä ruoka ja kun googletin termin "ravinnetiheä", se tuli vastaan vain ja ainoastaan erilaisten kauppojen sivuilla, jotka myivät näitä mielikuvatuotteita. 

Melkoisen ravinnetiheä. Erityisen ravinnetiheä. Uskomattoman ravinnetiheä. Poikkeuksellisen ravinnetiheä. Hyvin ravinnetiheä. Erittäin ravinnetiheä. Äärimmäisen ravinnetiheä.

Kun koetin selvittää, että miten uskomattoman ravinnetiheä poikkesi tiheydeltään äärimmäisen ravinnetiheästä tai poikkeuksellinen erityisestä, en saanut mitään käsitystä asiasta, vaan kyseisiä määritelmiä taidetaan lätkiä ihan mielikuvituksen vilkkauden perusteella ravinnetiheän eteen, ilman mitään suhdetta toiseen kuvaukseen. 

Tosin jokin superfood oli yhdellä sivustolla hyvin ravinnetiheä ja seuraavalla sama superfood olikin äärimmäisen ravinnetiheä, joten eivätpä taida itsekään tietää, vaan tunteella mennään.

Eli mitä tarkoittaa ravinnetiheä ja onko se jokin oikea termi, joka tiedetään yleisesti ja käytetäänkö sitä jossain kuvaamaan jotain?

Se taitaa olla jonkun ikioma keksintö, joka on luotu termiksi superfoodien ympärille, eli ravinnetiheä ei tarkoita yhtään mitään ja sillä ei ole mitään konkreettista mittaria, jonka mukaan jokin on sitä ja jokin ei ole. Se on samaa sarjaa kuin adaptogeeninen, joka on pelkkä hienolta kuullostava keksitty termi, jonka toimintamekanismia ei tiedä kukaan, mutta hauskalta ja kovin terhakkaalta kuullostaa.  Pseudotieteellinen termi, jolla luodaan mielikuvia, mutta siihenpä se sitten jää. 

Halmetoja on omilla luennoillaan väittänyt sellaista, että superfood spirulinasta on valtava määrä tutkimustietoa, joka todentaa sen, kuinka spirulina parantaa yleistä terveyttä, mutta nyt hän ilmeisesti oli unohtanut asian, kun hänkin oli sitä mieltä, että mitään tutkimustietoa superfoodeista ei ole.

Tosin Halmetoja taisi aavistaa, että jos hän sanoo ääneen, että spirulinasta on valtava määrä tutkimustietoa, niin luultavasti Marina Heinonen olisi pyytänyt häneltä esimerkkejä näistä tutkimuksista ja jotain konkreettista, niin sellaista ei ruokaguru tietenkään halua kokea.

Luennoillaan hän väittää, että superruuat parantavat ihmisen älykkyyttä ja jos en nyt muista kauhean väärin, niin siihen kytkettiin se, kuinka sinivalas kehittää fytoplanktonilla maailman terveimmän hermoston ja suurimmat aivot.

Mutta kukaan ei kysynyt, että miten sinivalaan maailman tervein hermosto on todettu ja miten jopa 150 tonnia painavan eläimen aivojen fyysisellä koolla on mitään tekemistä noin 70 kiloa painavan eläimen aivojen koon kanssa? Tosin suurimmat aivot ovat kaskelotilla (jopa yli 9 kg), mutta ei takerruta lillukan varsiin tällä kertaa.

Eräs hänen käyttämänsä esimerkki superfoodien tehosta on se, kuinka joku shamaani pyörii tunteja viidakossa, ottaa yrtin tuolta, juuren sieltä, kasvin täältä, sekoittelee niistä juoman ja naps, posken afta on poissa.

Tätäkään hän ei tällä kertaa ottanut esimerkiksi superfoodien tehosta, kun esitys meni valtakunnan verkkoon ja tiedemaailman edustaja istui vieressä.

Osaako kukaan miettiä syytä sille, että miksi näiden gurujen sanoma muuttuu hyvin paljon kuulijakunnan mukaan?

Miksi ei uskalleta olla professorin edessä samoin kuin omien fanien edessä?

Miksi ei uskalleta julistaa samaa sanomaa Ylen aamu-tv:ssä, kuin uskalletaan julistaa terveysseminaarissa, jonne päästään hyvin kalliilla lipuilla kuulemaan terveysprofeetan julistusta ja kun mukana ei ole yhtään kriittistä kuulijaa?

Joten Halmetoja osasi pitää omilla luonnoillaan käyttämänsä pseudetieteellisen höpinän visusti sisällään, joten hän antoi itsestään ehkä hiukan erilaisen kuvan, kuin mitä hän on omana itsenään, omien faniensa edessä.

Luennoillaan hän kertoo, kuinka rakennetaan voittamaton immuniteetti, joten siihen suhteutettuna hänen esiintyminen televisiossa oli sangen vaatimaton ja noilla kiertelevillä ja kaartelevillä  kommenteilla ei kyllä myydä kenellekään voittamattoman immuniteetin taikuutta. 


5. maaliskuuta 2014

Pro Luomu, tämä on luomua?

Pro Luomu on tuottanut Suomen valtion (lue:meidän) rahoilla vedet silmiin saavan kauniin videon luomutuotannosta, joka ei ole kuulemma mainos:

Tämä on luomua

 



Oli kyllä hellyyttävää, pakko myöntää. Tarkoin valittuja kuvakulmia, jotka korostivat sitä vaatimattoman luomun pientuottajan ahkeruutta, joka tuottaa luomuruuan tähän maahan. Porkkanat nostellaan käsin pellosta, nyyh, kaunista. Kananmunia syynätään kaikessa rauhassa ja kohdellaan hellästi kuin vastasyntynyttä lasta. Pari hassua lehmää navetassa, joita rapsutellaan ja joille luetaan varmaan iltarunoja auringon laskiessa turvallisen yöunen varmistamiseksi.

Mutta kun on pakko motkottaa ja olla hiukan kriittinen, niin jotain tuosta videosta ja sen kuvakulmista jäi puuttumaan, eli se, että minkälaiset tuottajat sen luomun kuitenkin todellisuudessa tuottavat kauppaan.

Sellainenko navetta, jossa on 10 nautaa, ja sellainenko tila, jossa on pari hehtaaria maata, ja tuotteet kerätään käsin ja työnnellään romanttisesti kottikärryillä korsi suussa vihellellen ekologisen kaupunkilaisen ulottuville?

Ei tuosta nyt oikein saanut sitä käsitystä, että yksi Suomen suurimmista tiloista on luomutila, Malmgårdin tila, joka tuottaa luomua vaatimattoman 500 hehtaarin turvin.

Tai entäpä Tikan luomumaitotila, jossa on noin 350 lypsylehmää pumppaamassa maitoa iloksemme yötä päivää?

Luuleeko joku oikeasti, että tuollainen videolla esiintyneen muutaman kantturan luomutila edes tuottaa luomumaitoa myyntiin? Kyllä se saattaa sinne tankkiauton sisuksiin hyvällä tuurilla vilahtaa, mutta mitä suurimmalla todennäköisyydellä se menee tavanomaisen maidon sekaan ja myydään tavanomaisena.

Ruotsissa suurin luomumaitotila on jo reilun 1000 lypsävää kantturaa, niin eipä tuo kamera sitten sinne viitsinyt vaivautua?

Luomukanalastakin oli valittu hyvin tarkoin kuvakulmat, jolla haluttiin ilmeisesti alleviivata sitä, kuinka pieniä ja mukavia ovat luomukanalat.

Miksihän mukaan ei kelvannut kuvaa Suomen suurimmasta luomukanalasta Lappeenrannasta, jossa on noin 18 000 luomukanaa tuottamassa luomua nälkäisille. Siellä kanat tuuppaavat noin 16 000 munaa päivässä ahteristaan markkinoille, niin mitenkähän hartaudella siinä kanalassa ehditään yhtä munaa syynätä, että onko nyt taatusti vaativalle kuluttajalle mieluinen?

Mutta eipä tuossa videossa toisaalta mitään vikaa ole, sillä sehän oli mainos, jonka on tarkoitus luoda mielikuvia luomusta, jotta ihmiset tuhlaisivat siihen enemmän rahaa.

Mainoksen yleensä tunnistaa siitä, että sillä ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä.